Kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain (2009:724) mukaan ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin viidestä virallisesta kansallisesta vähemmistöstä juutalaisten, romanien, saamelaisten ja tornionlaaksolaisten ohella. Nämä kaikki vähemmistöryhmät ovat asuttaneet Ruotsia jo pitkään, ja jokaisella niistä on myös oma kulttuurinen, kielellinen ja/tai uskonnollinen tausta ja identiteetti. Samaisen lain mukaan viranomaisten tulee edistää kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää omaa kulttuuriaan Ruotsissa. Erityisesti on edistettävä lasten oman vähemmistökielen käyttöä ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Lisäksi viranomaisten tulee antaa kansallisten vähemmistöjen edustajille vaikutusmahdollisuus heitä itseään koskevissa asioissa sekä tiedottaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksista. Ruotsinsuomalaisilla on mm. oikeus käyttää suomen kieltä, kun he asioivat kirjallisesti Valtiopäivien asiamiesten, Veroviraston, Syrjintäasiamiehen (DO), Vakuutuskassan tai Oikeuskanslerin (JO) kanssa.

Suomen kieli on kielilain (2009:600) mukaan Ruotsin yksi viidestä virallisesta vähemmistökielestä. Muut viralliset vähemmistökielet ovat saame, meänkieli, jiddiš ja romani chib. Viranomaisten tulee suojella kansallisia vähemmistökieliä ja edistää niiden käyttöä. Jokaiselle kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle tulee antaa mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää äidinkieltään. Ruotsin koululaissa (2010:800) sanotaan puolestaan, että oppilaalla, jonka huoltajan (esim. äidin tai isän) äidinkieli on jokin kansallinen vähemmistökieli, on oikeus äidinkielen opetukseen, mikäli lapsi osaa kyseisen kielen alkeet/perusteet.